Piehingin kyläyhdistys ry

Työ- ja elinkeinoministeriö

Pl 32

00023 Valtioneuvosto

asia: lausunto Fennovoima Oy:n Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen YVA-selvitykseen

Piehingin kyläyhdistyksen kyläkokous vastustaa ydinvoimalaitoksen rakentamista Pyhäjoelle Hanhikiven maastoon.

1. Yleistä

Suomessa on ydinsähkön rakentamisen sijasta rakennettava laadukkaita uusiutuviin energialähteisiin, tuuli- ja aurinkovoimaan perustuvia sähkö- ja lämpölaitoksia. Ydinvoiman rakentaminen herättää aina rakennuspaikkakunnilla vastustusta. Ydinvoimaa voidaan rakentaa vain paikkakunnalla asuvien ihmisten yksimielisellä tuella. Pyhäjoen Hanhikiven ydinlaitoksen läheisyydessä asuvat ihmiset vastustavat ydinvoimalan rakentamista erittäin vahvoilla perusteilla.

Tällä hetkellä koko maan metsissä on energiakäyttöön soveltuvaa harvennuspuuta käytettävissä vuosittain 20-30 miljoonaa kuutiometriä. Poliittisilla veropäätöksillä puun käyttöä voidaan lisätä merkittävästi. Puun käytön lisääminen lisää myös merkittävästi työpaikkoja juuri harvaan asutuilla alueilla. Biopolttoaineiden käyttö on merkittävästi parempaa aluepolitiikkaa kuin vähän työvoimaa tarvitseva ydinsähkön tuotanto. Koko rannikkoalueella on erittäin paljon harvennusvaiheessa ja hoitoa kaipaavia metsiä. Tällä hetkellä energiapuulle on ollut vaikea löytää markkinoita.

Rannikolle voidaan rakentaa sekä auringon energiaa että tuulienergiaa käyttäviä voimaloita. Raahen ja Kalajoen välisellä rannikolla vuosittaisen aurinkoenergian määrä on hyvin merkittää. Samoin alueella tulee lähes aina niin, että tuulienergiaa tulee jatkuvasti. Oikealla eri puolilla maata sijaitsevien tuulivoimaloiden verkostoitumisella tuulivoiman sähköntuotanto on varsin tasaista.

Ydinvoimalat rannikolle rakennettuina eivät ole turvallisia, vaan niistä aiheutuu monenlaisia vaaratekijöitä.

2. Vaikutukset ihmisiin, yhteiskuntaan ja rakenteisiin

Hanhikiven ydinvoimalaa Fennovoima Oy on suunnittelemassa erittäin lähelle kolmea vahvasti asutun kylän välittömään läheisyyteen. Kylät ovat Piehinki, Parhalahti ja Pyhäjoen kirkonkylä. Kaikki kylät ovat liian lähellä ydinvoimalaa.

Kaikissa kylissä asuu nuoria lapsiperheitä. Koska Suomen työllisyys on hyvä, lapsiperheet ja sitä kautta nuoriso muuttavat pois ja kylät autioituvat. Nuoret lapsiperheet eivät halua asua ydinvoimalan läheisyydessä. Vain vanhukset jäävät ja kylien väestörakenne vääristyy merkittävästi ja tätä kautta myös vanhusten huoltokustannukset ja sosiaaliset kustannukset nousevat merkittävästi. Koska nuoria perheitä ei tule tilalle, vanhukset joudutaan sijoittamaan laitoksiin ja näin hoitokustannukset kasvavat.

Kaikissa kolmessa kylässä on merkittävästi yritystoimintaa. Maalaiskylän luonteesta johtuen Piehingin yritystoiminta liittyy pääasiassa maa- ja metsätalouteen. Kylässä on lisäksi pienteollisuutta. Merkittävä osa pelloista ja pienteollisuudesta sijaitsee lähellä Hanhikiveä ja toiminnan harjoittaminen on liian riskialtista.

Piehingissä toimii lisäksi kaksi leirikeskusta. Raahen seurakuntien leirikeskusta ei voida käyttää, jos ydinvoimala alueelle rakennetaan. Samoin ei voida myöskään käyttää Raahen kaupungin leirikeskusta. Lasten tuominen leirikeskuksiin on riskialtista sen vuoksi, että niiden hyvät uimarannat ovat hyvin suurella todennäköisyydellä saastuneet lämmön aiheuttamista leväkasvustoista.

Piehingissä on runsaasti lapsiperheitä ja koulu sijaitsee liian lähellä suunniteltua ydinvoimalaa. Koulu joudutaan ydinvoimalan käynnistymisen jälkeen sulkemaan ja lapset kuljettamaan turvallisesti Saloisissa sijaitseviin kouluihin. Tämä lisää merkittävästi lasten riskiä liikenteessä ja lisää kasvihuonepäästöjä.

Jo nyt on huomattu, että kiinteistöjen hinnat ovat menneet alaspäin, vaikka vasta ydinvoimalan sijoituspaikkaa selvitetään. Piehingin kyläyhdistys varaa mahdollisuuden hakea korvauksia kiinteistöjen hintojen alenemisesta Fennovoima Oy:ltä tai alueen kunnilta tarvittaessa jopa oikeusteitse.

Ydinvoimalan vaikutukset maatalouden harjoittamiseen ovat kielteiset. Piehingin alue on viljantuotantoaluetta. Tuotteille ydinvoimalan läheisyys merkitsee sekä riskejä että huonoa imagoa. Tuotteilla voi olla menekkivaikeuksia tai niitä voidaan käyttää ainoastaan polttoaineiden tai lämmön tuottamiseen. Tulevina vuosikymmeninä hyvin todennäköisesti ydinvoimaloiden lähellä tuotettuja maataloustuotteita ei saa käyttää ihmisten tai kotieläinten ruuaksi.

Raahessa on hyvin toimiva sairaala, mutta se on rakennettu tällä hetkellä olevia asukasmääriä varten ottaen huomioon nykyiset teollisuuslaitokset. Koska ydinvoimala tuo omat merkittävät onnettomuusriskit, sairaalalaitosta ja ensiapuvalmiutta on parannettava merkittävästi. Tätä varten YVA selvityksessä ei ole mainintaa. Joko valtion tai Fennovoima Oy:n laskettava kustannuksiin ja oltava myös valmis rakentamaan merkittävästi nykyistä enemmän sairaanhoidon kapasiteettia niin, että onnettomuuden sattuessa kaikki lähiseudun asukkaiden vauriot voidaan välittömästi saattaa asialliseen hoitoon. Myös lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan saatavuus on turvattava ja heidän on oltava aina paikkakunnalla. Onnettomuuden sattuessa kysymys on usein minuuteista ja korkeintaan tunneista. Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan haalimiseen ei ole aikaa ja muissa sairaaloissa hoitohenkilökunta tarvitaan siellä olevien potilaiden hoitoon.

3. Vaikutukset vesistöön ja eläimiin, luontoon

Hanhikiven maa-alueen ja meren luonto ovat kauniita ja korvaamattomia. Ydinvoimalan lämmin vesi tuottaa mereen erittäin paljon leväkasvustoa ja tekee meren käytön sekä kalastukseen että virkistykseen mahdottomaksi, jopa terveydelle vaaralliseksi.

Alueella on nyt runsaasti virkistyskalastajia ja metsästäjiä. Näiden kaikkien harrastukset päättyvät, koska alueen kaloja ja lintuja ei voida käyttää ravinnoksi. Sen tekee mahdottomaksi jo lisääntyvä leväkasvillisuus.

Ydinvoimalan rakentaminen merkitsee sitä, että alueen rannikko ei ole rakentamisen jälkeen enää koskaan ihmisten tai eläinten käytössä. Se merkitsee mahdollisesti myös erilaisten eläinmutaatioiden muodostumista.

Alueen mökkiasutukselle rakentaminen merkitsee loppua laajalle rannikkoalueelle aina Raahesta Kalajoelle saakka.

Kyläyhdistys varaa mahdollisuuden hakea korvauksia menetetyistä luontoarvoista ja niiden vaikutuksista niin pitkältä ajalta kuin ydinvoimala ja sen säteilevät jätteet vaikuttavat.

4. Jätteiden vaikutukset ja laitoksen purkaminen

YVA – selvityksestä ei käy tarkasti selville, miten ydinvoimalan vartiointi on järjestetty toiminnan aikana ja sen jälkeen niin kauan kuin paikalla on terveydellisiä vaaroja. Paikka on ihmisille ja eläimille vaarallinen tuhansia vuosia. Työ- ja elinkeinoministeriön täytyy vaatia voimalan rakentajaa tallettamaan vartiointia ja jälkien siivoamista varten tarvittavat rahamäärät tai sellaiset omaisuudet, jotka ovat käytössä niin kauan, että alueella ei ole vaaraa tuleville sukupolville. Kysymys on useista sadoista miljardeista euroista.

Ilmaston lämpeneminen merkitsee, että meriveden korkeus nousee nopeammin kuin rannikon maa. Tätä asiaa YVA:n selvityksessä ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Koska Hanhikiven maa-alue on hyvin alavaa, saattaa olla, että ydinvoimala joudutaan purkamaan ja muutaman vuosikymmen kuluttua. YVA – selvityksessä ei ole kerrottu, onko Fennovoima Oy:llä varattu sitä varten rahaa ja

onko se talletettu sellaiseen paikkaan, että se voidaan käyttää vain tähän tarkoitukseen.

5. Vaikutukset liikenteeseen

Fennovoima Oy:n suunnittelemalle alueelle ei ole suunniteltu rautatietä, jota pitkin korkea-aktiiviset jätteet voidaan kuljettaa turvallisesti pois. Lähimmät satamat ovat Raahessa ja Kalajoelle. Molempiin paikkoihin jätteet joudutaan kuljettamaan maanteitse ja se on merkittävä turvallisuusriski.

Valtatien 8 liikenne on erittäin vilkasta ja Hanhikivi sijaitsee liian lähellä vilkasta valtatietä.

Hanhikiven alueelle ei ole mahdollista rakentaa satamaa, koska meri on matala.

6. Vaikutukset maahan ja kallioperään

Hanhikiven alueella maa nousee varsin nopeasti, mutta ilmaston lämpenemisen vuoksi meren veden pinta nousee tulevina vuosikymmeninä nopeammin kuin maa. Sen vuoksi merivesi voi peittää alueen ja aiheuttaa vaaratilanteen.

YVA – selvityksessä ei ole selvitetty tarpeeksi perusteellisesti nousevan maan kallioperän pysyvyyttä. Kallioperä on noussut jääkauden jälkeen jo lähes sata metriä. Näin ollen se on rakoillut ja osin murskaantunut. Kallio elää edelleen. Alueella on havaittu ainakin kaksi lievää maanjäristystä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.

Maan vahvan nousemisen ja kallioperän liikkumisen vuoksi alue ei ole sopiva paikka ydinvoimalalle, jonka perusta tarvitsee pysyvän kallioperän.

Kallion liikkuessa ydinvoimalasta voi joutua radioaktiivista vettä maahan ja kallioperään sekä sen rakoihin. Veden liikkeiden vuoksi pienikin vuoto voi aiheuttaa merkittävät onnettomuuden vaarat ja saastumisriskin lähiseutujen asukkaille. Samalla radioaktiivista vettä voi virrata mereen ja saastuttaa meren laajalta alueelta.

Piehingin kyläyhdistys vaatii, että kallioperä täytyy tutkia ainakin 500 metrin syvyydeltä ja kartoittaa siellä tapahtuvat vesien virtaukset.

7. Poikkeus- ja onnettomuustilanteet

YVA – selvityksessä ei ole pohdittu tarpeeksi perusteellisesti ydinvoimalan tuomia vaikutuksia ja riskejä poikkeusoloihin ja onnettomuustilanteisiin.

Piehingissä ei ole yhtään paikkaa, johon väestö voi turvallisesti suojautua ydinvoimalassa sattuvan onnettomuuden tai radioaktiivisen vuoden aikana. Tarpeeksi hyvää väestönsuojaa ei ole edes koululla. Myös Raahen kaupungissa väestönsuojat ovat niin olemattomat, että niiden varaan koko väestön suojautumista ei voida laskea. Lisäksi onnettomuuden sattuessa matka on liian pitkä.

Ydinvoimalat ovat terroristihyökkäysten potentiaalisia kohteita etenkin nyt, kun Suomi on lähestymässä sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Jos ydinvoimala rakennetaan, samalla Fennovoima Oy:n täytyy kustantaa jokaiseen asuintaloon asiallinen suojapaikka, jossa asukkaat voivat viipyä useita vuorokausia siihen saakka, että kaikki voidaan turvallisesti evakoida. Rakentajan täytyy maksaa myös tarpeelliset lääkkeet ja sidevälineet sekä onnettomuustilanteessa toimivat viestintävälineet.

Edellä olevat toimet koskevat myös sotatilannetta.

Ydinvoimalan vartiointi täytyy hoitaa niin pitävästi, että sinne eivät ulkopuoliset pääse missään tapauksessa. Vartiointiin ei riitä vain muutama vartija, vaan heitä täytyy olla todella merkittävä hyvin koulutettu joukko. Ydinvoimalalla täytyy olla oma erittäin tehokas ja hyvin koulutettu palokunta.

Fennovoima Oy:n täytyy kustantaa alueen sairaalat kalustoineen ja henkilökuntineen niin suuriksi, että sinne voidaan yhdellä kertaa siirtää onnettomuustilanteessa useiden kylien asukkaat ja varata heitä varten myös henkilökuntaa niin, että muu sairaanhoito ei vaarannu.

8. Rakentamisen aikaiset vaikutukset

Rakentamisen aikaiset vaikutukset koko yhteiskuntaan ovat merkittävät. Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla ei ole työttöminä ydinvoimalan rakentamiseen tarvittavaa työvoimaa. Kaikki työvoima täytyy tuoda muualta.

Rakentaminen on aina onnettomuusherkkää toimintaa. Fennovoima Oy:n täytyy järjestää asiat niin, että onnettomuudet eivät rasita alueen nykyistä terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa, ei myöskään alueen leikkaustoimintaa.

Liikennejärjestelyt täytyy järjestää niin, että valtatien 8 normaali liikenne voi liikkua vapaasti. Samoin Fennovoima Oy:n täytyy järjestää sellaiset suojavallit, että raskaan liikenteen melu ei rasita asukkaita.

Useiden tuhansien rakentajien tulo merkitsee myös rikollisuuden kasvua. Fennovoima Oy:n täytyy järjestää asiat niin, että rikollisuus ei kasva ja alkoholin sekä huumeiden tuomat väkivaltaisuudet eivät lisäänny. Kyläläisten täytyy tuntea olonsa turvalliseksi kaikissa oloissa ja ihmisten omaisuudet säilyvät koskemattomina.

9. Kalastajien näkökulma (Seppo Tamminen)

Hanhinokka on lähihistorian ajan ollut tärkeä kalastuspaikka pyhäjokisille ja piehinkiläisille.

Kalastus on ennen 1960 lukua ollut pääasiassa silakanpyyntiä. Silakka on ollut tärkein ruokakala rannikolla ja sisämaassa talviaikaan, sen hyvän säilyvyytensä ansiosta.

Nykyisin silakka Hanhinokalla on osa Perämeren alueen ekologiaketjua. Kesäisin Juhannuksen aikoihin, kun pohjoisesta tuulee heikosti, silakka kutee Hanhinokan seutuvilla. Silakkaa on niin runsaasti, että rysänperä painuu hetkessä pohjaan, eikä sitä saa ylös muutoin kuin rikkomalla. Nykyisin kukaan ei enää pyydä Hanhinokalla tiheillä merirysillä.

Silakan kudun jälkeen saapuu paikallinen karisiika, n. 2vrk:n kuluttua kudusta, syömään silakan mätiä. Syötyään itsensä täyteen, ne vetäytyvät syvänteisiin valmistautumaan omaan kutuunsa ja saapuvat lokakuun 10-20 pv kutemaan . Kesäisin ”lehtisiika” käy useamman kerran Hanhinokalla syömässä kotiloita.

Raahessa 1. päivänä huhtikuuta 2008

Piehingin Kyläyhdistys Ry.

Seppo Kultala Olavi Alatalo

Puheenjohtaja Sihteeri