Ent.
kaivoksen naapuri
Tieto lisää tuskaa, näin on kerrottu. Tästä Sinun kirjoituksesta
tulee kyllä sellainen käsitys, että tietämättömyys se vasta sitä tuskaa
lisääkin. Sen verran oli tämä kultakaivoksen esittelytilaisuus Tikkalan
koululla Sinulle paineita nostanut, että katson velvollisuudekseni oikoa
pahimpia virheellisempiä väittämiä ja kertoa minkälaista oli asua toimivan,
Euroopan suurimman sinkkikaivoksen vieressä lähes 40 vuotta.
Tämän Lampinsaaren kaivoksen vuosilouhinta oli
lähes samaa luokkaa, mitä mahdollisesti tulevan Laivakankaankin toiminta on.
Suurin ero oli siinä, että Lampinsaaressa louhittiin
tunneleissa maan alla, ainoastaan lopussa otettiin osa avolouhoksena, josta jäi
arpi maankamaraan. Tämä monttu on nyt ääriään myöten täynnä vettä, eikä erotu
ympäristöstä mitenkään haitallisesti, päinvastoin, sillä ei näillä kulmilla ole
liikaa lintujen pesimälampia.
Suurin osa luettelemistasi naapurikylistä ei taatusti tiedä kaivoksen
olemassaolosta yhtään mitään, ainakaan pölyn ja melun muodossa, sillä niiden
vaikutus on vain muutamia satoja metrejä. Koska kaikki prosessissa tarvittavat
koneet ja laitteet, jotka toimivat keskeytymättömässä kolmivuorotyössä
sijoitetaan rakennuksien sisälle. Ainoa ääni mikä kuuluu yli kilometrin päähän,
on ne muutamat räjäytykset viikossa ja niitäkään ei tehdä muuta kuin aamu- ja
iltavuoroissa. Sinä et niitäkään kuule kuuden kilometrin päähän.
Talojen perustuksiin räjäytysten aiheuttamat tärinät eivät yllä muutamaa
sataa metriä etäämmälle, tämähän on ylipääläisillekin
jo todistettu alueella toimivan louhoksen ansiosta. Suurin tämän louhoksen aiheuttama
haitta on kylätiellä oleva raskas liikenne, jonka aiheuttama tärinä on,
Oululaisen tärinämittauksiin erikoistuneen insinööritoimiston suorittamissa
mittauksissa suurempi kuin yhdenkään louhoksella suoritetun räjäytyksen
aiheuttama. Tämän louhoksen ja kylän väli ei ole kuin pari-kolme
kilometriä ja kaadot vain hieman pienempiä mitä mahdollisesti tulevalla
kultakaivoksella tehdään kerrallaan. Jo tämän toiminnan pitäisi hälventää
pahimmat pelot ja ennakkoluulot tulevasta toiminnasta ja todistaa, että
ympäröivissä kylissä rauha jatkuu.
Kysyt miten käy luonnon? No ainahan roiskuu, kun rapataan. Sen mainaritkin
myöntää, kun maata/kalliota kaivetaan, niin arpihan siitä maahan jää.
Näin kävi Lampinsaaressakin, mutta arpi on tässä tapauksessa
kuitenkin minimaalisen pieni, kun otetaan huomioon satojen neliökilometrien
laajuinen sydänmaa.
Vaikka koko alue, mitä mahdollisesti tuleva kultakaivos vaatii, on suurempi
mitä Lampinsaaren kaivoksen vaatima alue on, niin se
ei varmaankaan kohtuuttomasti Saloisten erämiesten
toimintaa haittaa. Ei se ainakaan suuremmin Lampinsaaressa
haitannut, sillä kaivosyhtiö ei rajoittanut mitenkään maittensa käyttöä Lampinsaaren eränkävijöiltä. Nyt kun kaivostoiminta on
loppunut, niin alueelle ei ole jäänyt mitään rajoituksia, pientä
sortumavaara-aluetta lukuunottamatta.
Tämä sama pätee kaikkeen luonnossa liikkumiseen ja marjastus onnistuu
entiseen malliin. Sinun pelko retkeilyn ja marjastuksen loppumisesta
Laivakankaan alueella on aiheeton, sillä kyllä näihin kaikkiin harrastuksiin
kairaa riittää, vaikka yksi Laivakangas pitääkin kiertää. Riittää niitä
sydänmaita vielä susille sun muille suurille ja
pienille pedoille, jotka eivät Suomessa ole missään vaiheessa olleet
uhanalaisia, väittämäsi mukaan.
Samoin virheellinen tieto Sinulla oli syanidin käytöstä Suomen kaivoksilla,
kyllä sitä on käytetty jo kymmeniä vuosia. En tarkalleen tiedä sen käytön
aloittamista, mutta sen varmasti tiedän, että Lampinsaaren
kaivoksellakin sitä käytettiin alusta loppuun, eli vuodesta 1953, vuoteen 1991.
Eikä sitä mitenkään puhdistettu ennen ”jätealueelle” laskua. Eikä se ole
aiheuttanut mitään terveydellistä haittaa lampinsaarelaisille
eikä muillekaan laskuojan varren asukkaille. Ainakaan minun kuuloon ei
tällaista ole kantautunut.
Nyt tämä rikastehiekkakasa, mitä jätealueeksi on kaiken aikaa kutsuttu,
kasvaa armotonta koivikkoa ja on kohta yhtä kuulu lintujen pesimäalue, mitä
Otanmäen vastaava alue Vuolijoella on. Tämä Otanmäen entinen jätealue oli
parikymmentä vuotta sitten luontoaktivistien ongelma ja painajainen, nyt tänä
päivänä se on samojen aktivistien jälkeläisten mielestä Kainuun paras ja
monipuolisin lintuvesi. Että ei kaikki pahaa, mitä kaivostoiminta jälkeensä
jättää.
Kun pyydät, että ottakaa itse selvää, niin siihen ajatukseen on helppo
yhtyä. Kyse on valtavista asioista positiivisessa mielessä Raahen seutukunnan
kohdalla. Taloudellisesti todennäköisesti suurin hanke Rautaruukin
perustamisen jälkeen koko seutukunnassa.
Kun Sinä Pirita ja kaikki muut raahelaiset, ketä asia koskee ja kiinnostaa,
niin ottakaa selvää tosiasioista. Asioista, jotka
perustuvat vuosikymmenten kokemukseen kaivostoiminnasta Suomessa.
Melkein kaikki, mitä toit esille 14.8. Raahen Seudussa, perustuu
olettamuksiin ja virheellisiin tietoihin kaikesta kaivostoiminnasta, kun taas
tämän vastineen tiedot perustuu todellisiin tietoihin
ja kokemukseen.
Mikäli jokin asia jäi epäselväksi tai epäilyttämään, voi tulla Lampinsaareen tarkastus- ja tiedonkeruumatkalle. Oppaita
kyllä löytyy.