Monen
mielestä otsikko kuulostaa hienolta mutta harva käsittää mitä Euroopan
suurimman kultakaivoshankkeen tänne tulo todella tarkoittaa. Ne
aktiivisista alueen asukkaista jotka olivat läsnä Tikkalan koulun
yleisötilaisuudessa 8.8.2006 saivat hankkeesta jonkinlaista käsitystä.
Ihmettelen suuresti Raahen Seudun uutisointia tilaisuudesta, (torstai 10.8.)
jutusta jäi puuttumaan paljon asioita ja kriittisesti hankkeeseen
suhtautuneiden kanta jäi kokonaan huomioimatta. Huolestuneet kommentit ja
kysymykset sivuutettiin muutamalla lauseella.
Halutaanko
asiaa hyssytellä ja vaimentaa, sillä yhtään laajaa artikkelia hankkeesta ja sen
vaikutuksista ei ole tullut esille.
Kuitenkin
kaivos hanke koskettaa välillisesti ja välittömästi suurta osaa kaupunkimme
asukkaista sillä sitähän me kylien asukkaatkin olemme ja vieläpä merkittävä osa
veronmaksajina.
Kaivoksen
naapureita ovat ainakin Haapajoen kylä, Piehinki, erityisesti koko Ylipään
alue, Ketunperä, Mattilanperä, Romuperä, Kopsa, ja Lukkaroistenperä.
Itse
asun paikalla josta matkaa tulevalle louhokselle on linnuntietä 6 km, Piehingin
ylipääntien varressa. Vielä lähempänä aluetta asuvia on todella paljon.
Monikaan
ei ole vielä sisäistänyt hankkeen suuruutta ja sitä mitä se todellisuudessa
merkitsee asuinoloihin viihtyvyyteen ja terveyteen. Saati
sitten taloudellisia merkityksiä. Kaupungille hanke tietysti tuo
veromarkkoja ja noin sata työpaikka sekä töitä maansiirto ja kuljetusfirmoille,
mutta millä hinnalla? Kylien asukkaiden talojen ja tonttien hinnat laskevat ja
positiivinen muuttovirta pysähtyy. Meidän omaisuutemme on sidottu koteihimme
jotka olemme halunneet perustaa maaseudulle viihtyvyyden, rauhallisuuden tai
puhtaamman luonnon vuoksi. Kuka oikeasti haluaisi rakentaa talonsa kaivoksen
naapuriin?
Kuvitelkaa
päivittäisiä räjäytyksiä jotka alkavat 2009 jos kaivos toteutuu, ei se louhos
kaivinkoneella synny. Räjäytyksiä on tarkoitus tehdä 1-2 päivässä 5vrk
viikossa, kuinka monta vuotta sitähän ei vielä tiedetä. Kuinka pitkälle tärinä
vaikuttaa talojen perustuksiin? Melua ei synny ainoastaan räjäytyksistä,
rikastamo käy vuorokauden ympäri ja rautaruukin melu on pientä sen rinnalla.
Melusaaste ei taida muutamaan kilometriin pysähtyä, Laivavaaran huipulta näkyy
kaupunkiin asti joten metsät ja mäet eivät ääniä eristä.
Miten
käy luonnon? Kyse ei ole pelkästään kaivosalueen luonnosta joka sekin on
valtava, vaikutukset yltävät kilometrien päähän. Alueen alle on jäämässä suurin
osa merkittävistä soista ja maastoltaan vaihtelevin osa, Laivakankaan upeat maisemat
sekä Saloisten Jahtimiesten metsästys alueet sekä kolmasosa Piehingin
erämiesten alueista. Nyt jo vallatut maat ovat useiden yksityisten
maanomistajien omistuksessa ja he joutuvat luovuttamaan metsänsä ja maansa
pientä nimellistä hehtaari korvausta vastaan, vanhan kaivoslain nojalla. Laki
on muuttumassa, todennäköisesti siksi hanketta kiirehditään.
Marjastus
ja retkeily alueella on pian historiaa, sekä metsästys
laajemmaltikin. Suuren alueen eläimistö kaikkoaa, tiettävästi alueella on myös
uhanalaisia suurpetoja, karhu, susia ja ahma sekä muita eläimiä, hirviä,
kettuja ja muuta pienriistaa. Alueella paljon liikkuneena olen myös kohdannut
nykyään harvinaisen ukkometson, muita metsäkanalintuja, pöllöjä eri lajeja sekä
näköhavainnon kalasääksestä. Lintuharrastajat osaavat paremmin arvioida alueen
lajistoa.
Tuntuu
hurjalta että alue jossa on pienestä lapsesta asti retkeilty, jää historiaan
enkä voi jakaa omille lapsilleni näitä samoja kokemuksia.
Mitä
ovatkaan alueen vaikutukset ympäristön jokiin, kalastukseen ja lopulta mereen.
Louhos ei tarkoita vain sitä kilomerin levyistä monttua vaan jonnekinhan se
louhittu kivimassa on sijoitettava, kivien läjityskasat tulevat olemaan suurin
maisemallinen haitta. Lisäksi rikastamo ja paljon muuta.
Pyydän,
ottakaa itse selvää, sillä nyt on kyse valtavista asioista. Kaivoksen alettua
paluuta ei ole!
Hakekaa
raportti ympäristövaikutusten arviointi ohjelmasta ja lukekaa se tarkoin,
sieltä löydätte kartat ja ehkä heräätte huomaamaan kuinka lähellä ja suuri
kaivos tulee olemaan. Raportista käy mm. ilmi että tämä kaivos tulee olemaan
suomen ensimmäinen syanidirikastusta käyttävä laitos joten kokemuksia aiheesta ei täältä ei
ole.
Raportti
kokonaisuudessaan löytyy ositteesta www.ymparisto.fi >ympäristönsuojelu
>ympäristövaikutusten arviointi >YVA- hankelista >vireillä olevat YVA-
hankkeet. Nyt on vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä arviointi ohjelmassa
tulisi tutkia. Ympäristökeskuksen sivuilta löytyy ohjeet tähän, jos käytössäsi
ei ole nettiä niin käy kirjastossa lukemassa raportti. Lausunnot pitää tehdä
15.9. mennessä joten kiire alkaa olla!
Ihan
vain vertailun vuoksi kannattaa hakea netistä kuvia Pahtavaaran kaivoksesta
josta on louhittu yli 3miljoonaa tonnia malmia ja aiotaan vielä louhia n.
4milj.tonnia. Katsokaa miltä se näyttää ja verratkaa tulevaan kaivoshankkeeseen
josta aiotaan louhia 25milj.tonnia. Kuvat löytyvät helpoiten Googlen
kuvahaulla, hakusanalla Pahtavaara.
Huolestunein terveisin: Pirita Suhonen