Saloisten kotiseutumuseon puolesta olivat vastaanottajina Osmo Tamminen, Annikki Siniluoto ja Eemeli siniluoto.

Salama muisti SM-poikiaan ”KUN KEIHÄS OLI MAASSA, tiesin, että pitkälle meni” RS 10.8.1980

”Kun keihäs oli maassa, tiesin heti, että se meni pitkälle. Heitto oli teknisesti yksi parhaita heittämistäni. Keihäs lähti löysästi ja jännittämättä. Kisat olivat sen verran kovat, että sain hyvän fiilingin päälle”.

Näin luonnehti Suomen mestaruuttaan ja uutta TUL:n A-nuorten ennätystään 75,46 Saloisten Salaman lupaava keihäänheittäjä Kari Siuvatti. Ensimmäisenä yleisurheilijana Salamalle Suomen mestaruuden tuonutta Karia ja SM-hopealle yltänyttä seiväshyppääjä Arto Peltoniemeä muistettiin seuran taholta eilen järjestetyssä kahvitilaisuudessa.

Seuran puheenjohtaja Kalevi Kiilakoski, joka esitti johtokunnan onnittelut ja yhdessä yleisurheilujaoston sihteerin Leena Mehtomaan kansa ojensi pojille ja heidän valmentajilleen kukkaset, painottikin, että tähän mennessä ei seuran puitteissa ole totuttu tällaisia saavutuksia näkemään. Kukkaset saivat Karin valmentaja Seppo Rautio ja Arton valmentaja Taisto Peltoniemi.

Saavutuksestaan Kari totesi sen harjoitusten perusteella olleen yllätyksen. Vaikka heitto teknisesti olikin hyvä, ei tekniikkaa harjoituksissa vielä ole saatu hiotuksi riittävän pitkälle. ”Harjoittelu on ollut kovaa ja säännöllistä, mutta parantamisen varaa vielä on”, Kari sanoi.

Seppo Rautio puolestaan luonnehti suojattiaan ”vaikeaksi valmennettavaksi”. Pojan omat mielipiteet ovat vankat ja minun on pystyttävä perustelemaan kaikki, mitä sanon”, Rautio selventää.

Kari puolestaan sanoo, että on käytettävä omaa päätä, kuunneltava itseään. Jos jotakin ei viitsi tehdä, on se jätettävä ja löysättävä, Kari sanoo.

Arto Peltoniemi kertoi tähdänneensä mitaleille. Tyytyväinen olen hopeasijaan. Omaa ennätystä pitäisi vielä tämän kauden aikana parantaa, Arto lupaa.

Salaman yleisurheilujaoston jäsen Lauri Kivimäki totesi seuran tavoitteena SM-kisoissa olleen kymmenen pistettä. Pisteitä tuli 12 eli hieman odotettua enemmän.

Kivimäen mukaan kilpailupuoli on tänä vuonna mennyt odotettua paremmin. Aikaisemmin on kiinnitetty enemmän huomiota seuratoimintaan ja valmennuspuoli on kärsinyt. Nyt pannaan enemmän huomiota valmennuskysymyksiin, että sellaisilla seuran urheilijoilla, joilla lahjoja ja mahdollisuuksia huipulle, on ainakin valmentautumisen osalta helpompi tie sinne, hän sanoi.

Näiden poikien osalta nyt saavutettu menestys merkitsee sitä, että taloudelliset asiat eivät ainakaan toistaiseksi ole heidän harteitaan painamassa. Poikien talous on ainakin vuodeksi turvattu. Meillä ei ole huippuja kovin paljon.

Kari Siuvatti (vasemmalla) ja Arto Peltoniemi sekä heidän valmentajansa Seppo Rautio ja Taisto Peltoniemi ovat saaneet kukkasensa. Oikealla myhäilee seuran puheenjohtaja Kalevi Kiilakoski.

Pekanpäiville kilpailija? PÄIVÄ PIEHINGISSÄ RS 22.8.1980

Piehinkiläisten talkoohenkeä ja yhteistoimintamieli mitataan ensi lauantaina. Silloin käynnistyy ensimmäisen kerran Päivä Piehingissä tapahtuma, jonka järjestäjänä on kylätoimikunta.

Piehingin kylätoimikunta on lähtenyt suunnittelussaan siitä, että tehdään Piehinkiä ja sen kaunista ympäristöä tunnetummaksi. Tapahtumat on tarkoitettu kaiken ikäiselle, sekä paikkakuntalaisille että myös ympäristökuntalaisille. Esimerkiksi Raahesta lähtee linja-autokuljetus Piehinkiin.

Piehingissä lähti kyläkokoustoiminta pyörimään työväenopiston kurssista ”Elävä kylä”. Kyläläisiä osallistui kurssille ja he alkoivat suunnitella paikkakunnalle omaa yhteistyöelintä. Päivä Piehingissä-tempaus puolestaan sai ideansa silloin, kun mietittiin miten saada muuttumaan sitä väärää kuvaa maalaisista, joka vieläkin on vallalla. Nyt on tarkoitus muuttaa tätä kuvaa, jonka mukaan maalaiset ovat hiljaisia ja vähän typeriäkin. Näytetään kaupunkilaisille maaseudun arjen iloja ja murheitakin.

Päivä Piehingissä alkaa kello 10 taidenäyttelyn avauksella Jari Janssonin talossa. Esillä on paikkakuntalaisten omia töitä, käsitöistä ja posliinista aina maalauksiin asti.

Kotieläimet ovat varsinkin perheen pienemmille mielenkiintoinen tutustumisen kohde.

Lampaitten, hevosten tai vaikka kanojen kanssa voi tehdä tuttavuutta ennen päiväjuhlan alkua Piehingin koululla kello 13. Silloin on ohjelmaa koko perheelle, muun muassa erilaisten kilpailujen muodossa.

Päiväjuhlaan ei kuulemma ole tarkoitus saada virkamiehiä kilpailemaan, vaan ohjelma on tarkoitettu nimenomaan tavalliselle kansalle. Ja vanha paikkakuntalainen Aukusti Pehkonen on lupautunut kertomaan paikkakunnan kuulumisia. Ohjelmaa on moneksi tunniksi, välillä voi käydä vaikka kahvilla tai makkaralla.

Illan kohokohta on Venetsialaisilta, joka alkaa Lännenrannan Bombatalolla kello 21. Nämä juhlat ovat perinteiset huvilakauden päättäjäisjuhlat, jolloin illan pimetessä valaistaan rannat. Ohjelma on vapaamuotoinen, mm. pieniä kilpailuja. Esiintyä saa kuka hyvänsä, eikä edes tarvitse esiintyä hyvin, ainoastaan rehellisesti. Nuorille on Piehingin koululla illalla kello 21 lähtien dicko.

Päivän muista ohjelmista mainittakoon mm. kiertoajelu Mäntylässä. Piletti päiville maksaa viisi markkaa. Koska ohjelmaa on koko päiväksi, on muonaa varattu niin paljon, ettei tarvitse välillä kotiin syömään lähteä, vaan koko päivän voi viettää leppoisasti Piehingissä.

LÄNNENRANTA OSOITTANUT JO TARPEELLISUUTENSA RS 22.8.1980

Lännenrannan huoltorakennus vihittiin keskiviikkona käyttöön. Vihkiäissanat lausuneen kansanedustaja Juhani Vähäkankaan mukaan puhuttiin aluksi keittokatoksesta. Komea ”keittokatoksesta” oli tullut, sen sai omin silmin todeta tuvantäysi läsnä olijoita.

Turhaan ei nuorille Lännenrannan tiloja ole kuitenkaan rakennettu. Sen ovat todistaneet tänä kesänä leirejään viettäneet nuoret.

Käytännöllisesti katsoen kaikki käyttövuorot koko kesän ajalta ovat olleet varattuja, totesi Raahen nuorisolautakunnan puheenjohtaja Eero Hiitola tervehdyssanoissaan.

Talo on Hiitolan mukaan tarkoitettu lähinnä vuorille, mutta sitä voidaan vuokrata myös muuhun käyttöön, mikäli vuoroja vain liikenee.

Tulevaisuuden näkymät osoittavat leiritoiminnan virinneen täällä niin voimakkaana, että mikäli kehitys jatkuu tällaisena, tarvitsemme kohta toisen samanlaisen paikan, Hiitola arveli.

Nuoriso on ollut aloitteellista Lännenrannan leirialuetta hankittaessa. Onpa nuorten lähetystö käynyt asiaa kaupungin isiltä peräämässä, sanoi Vähäkangas.

Rahat jotka nuorille osoitetaan, eivät Vähäkankaan mukaan ole menneet hukkaan. Ovathan nämä tämän päivän nuoret huomispäivän päättäjiä ja veronmaksajia.

Vihkiäisjuhlassa puhunut opetusministeriön esittelijä Olli Saarela, kertoi äskettäin valmistuneesta tutkimuksesta jossa selvitettiin nuorten osallistumista vapaa-ajan harrastustoimintaan.

Tutkimus osoittaa, että 63 prosenttia nuorista osallistuu säännöllisesti jonkin nuorisoyhdistyksen tai vastaavan toimintaan, Saarela kertoi.

Numerot osoittavat, vastoin ennakkokäsityksiä, että nuorten osallistumisaktiivisuus on kasvanut.

Suosituinta tutkimuksen mukaan on toiminta, jossa nuorisolla on mahdollisuus tekemiseen. Liikunnan ohella nuorisoa kiinnostaa luontoon liittyvät harrastukset, varhaisnuorisotoiminnan eri muodot sekä nuorisoseuratoiminta.

Perinteinen työnjako nuorisotyössä ja toiminnassa on se, että kunnan tehtävänä on edellytysten luominen toiminnalle. Yhdistykset itse toteuttavat toiminnan.

YHTEISKUNNALTA EDELLYTYKSET

Nuoren ihmisen elämässä muodostuvat koulu, opiskelu, työssäkäynti ja vapaa-aika saumattoman kokonaisuuden. Yhteiskunnan toimesta meidän tulisi pystyä tarjoamaan nuorelle mielekkäät, vaihtoehdot itsensä kehittämiseen ja toteuttamiseen, Saarela sanoi.

Väitellen on Saarelan mukaan ymmärretty, että nuorisotoiminta vaatii omat sille kuuluvat tilansa.

Ilman tarkoituksenmukaisia toimintamahdollisuuksia on turha odottaa tuloksia.

Onkin toivottavaa, että satunnaisesti valtion osoittamat määrärahat nuorisotilojen rakentamiseen saataisiin vakiinnutetuiksi pysyvästi tulo- ja menoarvioon.

Leirialueen vihkiäisissä esittäytyi vankka joukko harrastustoimintaan osallistuvaa nuorisoa. Oli pelimannimusiikkia Raahen nuorisopelimannien esittämänä, Raahen naisvoimistelijain tyttöryhmä esitti kilpailuohjelmansa.

Tulevaa nuorisoakin vihkiäisjuhlassa muistettiin. Nukketeatteri Viikari esitti näytelmän Nalle Puh ja Tiikeri.



PÄIVÄ PIEHINGISSÄ onnistui yli odotusten RS 24.8.1980

Myönteisesti yllättyneitä olivat järjestäjät lauantaina Päivä Piehingissä tapahtuman onnistumisesta ja yleisö menestyksestä. Sekä pääohjelma Piehingin koululla että illan kohokohta, Venetsialais-ilta Lännenrannalla olivat ehdottomia yleisön vetonauloja.

Päiväohjelmassa esitti kaupungin tervehdyksen piehinkiläisille kansanedustaja Juhani Vähäkangas. Hän toivoi puheessaan, ettei päivä jäisi ainoaksi, vaan piehinkiläiset jaksaisivat vaalia jatkossakin perinteitä. Vastaavia kyläläisten yhteisiä tilaisuuksia kaivattaisiin muuallakin Raahessa ja toivottavasti tällainen päivä yhdistää kiireisiä ja yksinäisiä ihmisiä, sanoi Juhani Vähäkangas.

Kylätoimikunnan puheenjohtaja Jalmari Tähjänjoki kertoi, että päivän onnistumisen hyväksi oli mukana kaikkiaan sata kyläläistä talkootöissä. Heille kaikille on annettava tunnustus vanhan piehinkiläisen talkoohengen herättämisestä jälleen eloon.

”Piehinkiläisen ihmisen” puolesta luovutti taiteilija Mauri Pölkki ja Jari Jansson kaupungin edustajalle Juhani Vähäkankaalle symbolisena eleenä vanhan maitopänikän, Raahen vaakunalla somisteltuna. Samalla toivotaan siltojen rakentamisen jatkuvan kaupunkilaisten ja maalaisten välillä tulevaisuudessakin hedelmällisenä.

Päiväohjelmassa saatiin myös kuulla paikkakuntalaisia sanantaitajia Ritva Oksasta, Eeli Yli-Mattilaa ja Perukan Väärtiä.

Sydänmaan tietäjän Aukusti Pehkosen intiimihaastattelu oli puolestaan yleisölle sekä hupaisaa että opettavaista kuultavaa.

Illan Venetsialaisjuhla oli hyvin näyttävä lukuisten soihtujen valaistessa iltaa. Ohjelma koostui vapaamuotoisista esityksistä, yhteislaulusta ja harmonikkamusiikista. Kaikkiaan järjestäjien mukaan Päivä Piehingissä tapahtumaan osallistui noin tuhat vierasta.

PIEHINGISSÄ TAPAHTUI RS 24.8.1980

Päivä Piehingissä-tapahtuma alkoi lauantaina kyläläisten omalla taidenäyttelyllä. Näytteillä oli suurista öljyväritöistä aina keramiikkaan asti. Monen talon emäntä oli tuonut näyttelyyn myös toinen toistaan kauniimpia käsitöitä – mattoja, ryijyjä, liinoja ja muita kudonnaisia.

Melkeinpä voisi sanoa, että joka toisesta taloudesta on täällä esillä mitä erilaisimpia taiteen tuotteita. Ja mikä parasta, ovat kaikki näytteilleasettajat piehinkiläisiä, kertoi Jari Jansson, joka on antanut talonsa näyttelyn käyttöön.

Näyttelytiloja oli heti aamusta kiertelemässä vieraita. Mikä sen mukavampaa kuin tutustua paikkakuntalaisten taiteen harrastelijoiden aikaansaannoksiin ja samalla vaihtaa kuulumisia tuttavien kesken.

Pelimanni Eelis Nylund antoi keskusteluille vauhtia soittamalla hanuriaan. Kun hengen ravintoa oli tullut riittävästi, siirtyivät vieraat buffetin puolelle, missä munkit ja kahvi tekivät hyvin kauppansa.

Näytteille olivat tuoneet töitään muun muassa Seppo Ylimattila, Mauri Pölkki, Jari Jansson, Liisa Kuusirati, Irmeli Pelttari, Marjatta Kärenaho, Lea Krekilä, Kerttu Partanen, Aino Löf, Toini Sippola, Mirja Seppä, Anja Jokela, Kaarina Karppinen, Sinikka Pagman ja Eija Peltoniemi.

Moni taiteilija oli kuitenkin halunnut pysytellä tuntemattomana taiteilijana eikä nimennyt töitään.

Piehinki päivän vieraat olivat hyvin tyytyväisiä, että kylällä oli saatu tällainen yhteinen koko kylän tapahtuma. Ohjelma oli kuulemma juuri sopivan vaihtelevaa. Tosin pelimannimusiikki ja tanssit olivat monen mielestä parasta. Illan Venetsialais-juhlaa odotettiin jännityksellä, saatiinhan siellä nähdä muun muassa kyläläisten omia esityksiä.

Vanha kansa osasi LAIPIOPUUTKIN ON KIRVEELLÄ HALOTTU RS23.10.1980

Vanhojen rakennusten entisöinnistä ei ole vielä keksitty antaa palkintoja, vaikka monesti olisi syytä ja aihetta.

Viime vuosisadalta, ehkä aivan alkupuolelta on säilynyt Raahen Hurnasissa vanha talonpoikaisrakennus, jossa alkujaan oli tupa, kaksi peräkamaria rinnan, tupakamari ja sisäänrakennettu hirsinen ruokakomero ja pimeä eteinen, jonka lisäksi oli lasi-ikkunoin varustettu lautaeteinen.

Tämä Rantasen tila kokonaisuudessaan kuuluu nykyisin Antero Siuvatille, joka innostui entisöimään rakennuksen. Hän ei kysynyt asiantuntijoilta, tuleeko vanhan korjaus kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen, koska hän nimenomaan halusi korjata tämän vanhan päärakennuksen.

Vaikka peruskorjaus on tullut maksamaan työtä ja rahaa, ei se omistajaa harmita, sillä tulos on ihailtava. Ulkopuoliset työt, vuoraukset ja maalaukset jäävät ensi kesään, mutta sisätyöt ovat kohta valmiina.

Tuvan kattolaipiot ovat vanhoja että niiden ikää on voi vain arvailla, sillä laipiopuut on kirveellä halottu.

Augusti Pehkosen, vanhojen rakennusten tuntija,

kävi arvioimassa katon ikää ja hän totesi,

että vanha on, koska rakentamisen aikana ei edes sahaa tunnettu.

Siuvatti hiekkapuhalsi laipiot, kannatinhirret ja vuolet alkuperäiseen puuhun saakka. Talo seisoi vanhalla kivijalalla ja vain multapenkit olivat varusteena kylmää vastaan. Ennen lattian rakentamista oli multapenkit poistettava ja valettava pohjakakku.

Seiniin on käytetty oksaista, nimenomaan oksaista mäntylautaa ja lattia on myös kotimaista puuta.

Kesän uurastuksen tuloksesta on Rantasen vanhasta 7 x 7 metrin tuvasta tullut juhlavan näköinen, mutta käytännöllinen. Nurkassa seisoo kodikas leivinuuni. Sauna ja muut tarpeelliset tilat ovat valmistumassa saman katon alle niin, ettei vanhaa tyyliä ole rikottu.

 

 

 

 

 

 

Kodikas ja läm-min leivinuu-ninurkkaus. Ovi johti tästä ennen tupakamariin, ny-kyisin saunaan, saunakamariin, lämpökeskukseen jne.

 

 

 

PIEHINGIN TYÖVÄENKIINTEISTÖ Raahen kaupungille RA 11.11.1980

Raahen kaupunginhallitus esittää äänin 9 – 3 valtuustolle, että se päättäisi ostaa Piehingin työväentalon tontteineen Piehingin Demokraattiselta yhdistykseltä.

Kiinteistöstä on nyt pyydetty 20 000 markkaa, keväällä hinta oli viisituhatta markkaa kalliimpi.

Työväentalontontin pinta-ala on 3800 neliömetriä, joten hinnaksi muodostuu yli 5 markkaa neliömetriltä, rakennus on käyty tarkastamassa ja sen kunto on todettu heikoksi. Aikoinaan aloitettu laajennusosa on jäänyt keskeneräiseksi.

Kaupunginhallitus esittää kiinteistön ostoa lähinnä sen vuoksi, ettei kaupungilla ole Piehingissä omaa maata. Tontin käyttötarkoitusta ei ole mitenkään päätetty, mutta koska Piehinki on kehittyvä kylä, voidaan tonttia tarvita mm. nuorisotilan rakentamiseen.

Nuorisotilan rakentaminen on kaupungin viisivuotissuunnitelmissa.

Välitunti – paras tunti? KOULUSSA ON TAAS MUKAVAA RS 16.8.1985

Opinahjot avasivat sylinsä lapsilleen torstaina. Raahessakin koulut astuivat entiseen arkipäivään keväällisistä ja kesäisistä kohuista huolimatta; vuorolukuun ei jouduttu Antinkankaallakaan. Jotakin uutta koulumaailmassa kuitenkin on uusien koululakien myötä: uudet ryhmäjaot, uudenlaiset kielenopetusjärjestelyt sekä entistä vaikutusvaltaisemmat johtokunnat.

PIEHINGIN ala-asteella noin 9 – 13 vuoden pituisen koulutien aloitti yksitoista ekaluokkalaista. Vaikka kaikkien odotetuin tunti koulussa olikin erään vekaran mielestä välitunti, koulu on kuitenkin kangastellut kaikkien mielessä hauskana paikkana, jonne on mukava mennä.

MAKARONILAATIKOLLA SUU MAKEAKSI

Piehingin ala-asteelle torstaina toi hiukan yli 80 oppilasta. Näistä yhdellätoista oli käsityksiä koulusta vain kuulopuheiden perusteella. Jokainen tunsi kirjaimet, mutta kukaan ei tunnustanut lukevansa sujuvasti. Päinvastoin, lukemaan oppimista odotettiin innokkaasti, sillä se olisi paljon mukavampaa kuin laskeminen.

Ensimmäinen päivä alkoi pehmeästi: alkuopetukseen erikoistunut luokanopettaja Tuuli Aula opetti muun muassa tutustumisleikkejä, kertoi koulun tavoista ja näytti koulua tulokkaille. Koulun muonituksesta 30 vuotta huolehtinut Anja Jokela laittoi vieläpä makaronilaatikkoa, lasten herkkua, joten mikäpä oli koulussa ollessa.

Piehingin ala-astetta johtava Tapio Huovinen kertoi, että koulun toiminta helpottui huomattavasti viime vuonna, kun se sai neljännen opettajan. Opetusryhmät onkin jaettu niin, että ensimmäinen luokka on saanut oman opettajan, samoin toinen luokka, sen sijaan kolmas ja neljäs luokka on yhdistetty, kuten viides ja kuudeskin.

Ensimmäinen ja toinen luokka ovat niin tärkeitä, että niiden on hyvä saada omat opettajat. Toisaalta tällä tavoin ensimmäisen luokan tulo koulumaailmaan ei ole niin kova, vaikka pehmeää laskua ei näin pienellä ala-asteella enää sovelletakaan, Tapio Huovinen huomautti.

Tuntikehysjärjestelmän tulo näkyy Piehingissä Huovisen mukaan muun muassa entistä mielekkäämpinä opetusryhminä. Esimerkiksi liikunnassa on ollut 30:n ja tekstiilissä 20 oppilaan ryhmiä. Nämä ovat olleet aivan liian isoja. Nyt niitä voidaan pienentää.

VAARALLINEN KOULUTIE

Koulutiellä on riskinsä. Liikennesääntöjä ja varoituksia on teroitettu lasten mieliin viikkokaupalla, silti huoli asuu vanhemmissa. Minua kyllä hirvittää panna lapsia tielle, puuskahti Aino Niemelä.

En minä muuta pelkääkään, kuin tätä linja-autohommaa, huokaisi puolestaan Rauni Niemelä.

Linja-autopysäkkejä pitäisi äitien mielestä olla tiheämmässä. On vaarallista, jos lapsen on kuljettava vilkasta valtatietä puoli kilometriä ja välillä ylitettäväkin tie.

Ainakin Piehingin äitien toiveena on liikennerajoitus Kultalanperäntieltä aina Hurnaseen, Pyhäjoen rajalle saakka. Tai sitten katuvalot pimeän tien valoksi.

 

Kylätoimikunnan kuudes voimainnäytös KULTAHIPPUJA LÖYTYI PIEHINGISSÄ RS 25.8.1985

Reippailla kotimaisilla merimieslauluilla Nyt tuulet nuo viestin jo toivat, On armas mulle aallon tie, Vanha merimies muistelee ja Varjele Luoja ihmisen lasta aloitettiin lauantai-iltainen Piehinkipäivätilaisuus Bompalla.

Unkarilaiset vieraat toivat sävähdyttävän ohjelman tilaisuuteen ja uutta, repäisevää kylätoimikunta oli keksinyt Kullanhuuhdonnan ja Napakympin.

Moi, moi tervehti kylätoimikunnan puheenjohtaja Jalmari Tähjänjoki yleisöä. Hänen mielestään oli kiva, kun talo oli täynnä tutunnäköistä väkeä. Ja vielä kaikki niin kirkassilmäisiä ja iloisia, että onpas mukava katsella. ”Näin Tähjänjoki totesi, tupa oli todella täynnä väkeä.

Ajoittain se oli niin täynnä, että tuskin kääntymään pääsi ja kuumuus salissa oli sietämätöntä.

Piehinkiläisten onkin haettava suurempaa salia. mikäli venetsialaisillan suosio vielä kasvaa entisestään.

Kuumuus ja ahtaus eivät kuitenkaan haitanneet menoa.

Illan aloitti yhteislaulu, ja pontta siihen antoi Mieslaulajien kuoro. Reippaat meri-aiheiset laulut kajahtelivat komeasti ja virittivät ihmiset oikeaan tunnelmaan. Jatkossa seurasi tervetuliaispuheet unkarilaisvieraille.

Unkarilaisia lauluja kuultiin sekakuoro Bartok Belan esittäminä. Kuoro saapui Raahen mieskuoron vieraaksi sopivasti Piehinki tapahtumaan.

Suurin osa kuorolaisista oli ensi kertaa vierailulla Suomessa ollen suurin kuoron osanottajista nuoria musiikin opiskelijoita.

Nuoret piehinkiläiset taiteilijat Hannu ja Anna Tervonen soittivat ja lauloivat. Hannu soitti kitaraa ja Anna, vasta nelivuotias, lauloi tuutulaulun.

Viulutaiteilija Arto Kallio loihti esiin unkarilaisia säveliä soittaen lopuksi kolme Konsta Jylhän kappaletta. Viimeiseksi kuultu Vaiennut viulu sai yleisöltä raikuvat ablodit. Säestäjänä toimi Donald Oja.

Kalevi Krekilä lausui Eino Leinon runoja, joista mieliin painuvimpana jäivät säkeet Hymyilevästä apollosta: Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk ei aina esille loista.

Unkarilaisten vieraiden esiinnyttyä toistamiseen kilpailtiin väliajalla, kullanhuuhdonnassa, tikan- ja hevosenkengän heitossa. Kullanhuuhdonnassa vei ensimmäisen tilan Piehingin oma mies Viljo Mäntylä. Toiseksi ja kolmanneksi kipusivat unkarilaiset. Halmetojan Alpo sai tietysti eniten kannatushuutoja, sillä olihan hänellä huutamassa ja kannustamassa koko Raahen Mieslaulajakaarti. Esa Viitanen selvisi parhaaksi sekä tikan- että hevosenkengän heitossa.

Ville Kinnusen juontaman Napakympin jälkeen saatiin seurat sketsejä ja kuultiin kuorolaulua. Lopuksi pistettiin jalalla koreasti niin humpat, tangot kuin myös letkajenkat ja zardakset.


Lännenrannalla mentiin letkajenkkaa unkarilaisvieraiden kanssa. Myöhemmin illalla vieraat opettivat piehinkiläisille zardasta, jonka tahdissa pyörähdeltiinkin tulisesti.

- Kullankaivajien nuotiopaikalla järjestämän kullanhuuhdontakilpailun voitti piehinkiläinen Vilho Mäntylä ajalla 2 minuuttia löytäen kaikki viisi hippua. Toiseksi selvisi unkarilainen nuorimies Pap Istan ajalla, 3,5minuuttia ja viisi hippua. Kolmannen sijan vei 4, 50 minuutin ajalla ja viidellä hipulla nuori neitonen Unkarista Szilagyl Zsuzsa. Alpo Halmetoja sai ajakseen 5,03 ja viides kilpailussa oli Martti Löf, jolla aikaa kului 8,30 ja perää piti Matti Autio 9,20 ja neljä hippua saaliina.

 

- Viulutaiteilija Arto Kallio loihti esille unkarilaisten sävelten lisäksi Konsta Jylhän sävellyksiä.

 

- Kuumuus ja ahtaus ei haitannut venetsialaisillan osanottajia, vaan sopu antoi sijaa ja hyvätasoisesta ohjelmasta nautittiin täysin rinnoin.

- Unkarilainen sekakuoro esiintyi Bompatalolla.

 

Vilho Kinnunen ONKO PIEHINGISTÄ TULOSSA PELKKÄ NUKKUMALÄHIÖ RS 25.8.1987

Piehinkipäivien iltajuhlissa puhunut kylätoimikunnan johtaja Vilho Kinnunen oli huolestunut Piehingin muuttumisesta pelkäksi nukkumalähiöksi. Suunta on valittava lähitulevaisuudessa, Raahen kaupunki on varannut meille nukkumalähiön osan, virkamiehet ja useimmat luottamushenkilötkään eivät näe mahdollista kehittämistarpeita, katseet eivät yllä Ollinsaaren ja Kummatin ylitse.

Kinnunen kyseli, mitä kulttuuritalolla tehdään.

Meidän kannalta ovat monet muutkin tilat hankalia, koska meidän nuoremme ei niihin pääse. Toisin sanoen kehittäminen on jäänyt kesken.

Piehinki on hyvää maaseutua, jonka kaunistukseksi ja viihtyisyyden lisäksi voimme tehdä itse paljon, mutta yhteiskunnan täytyy rakentaa peruspalvelut kuten tievalaistus, turvalliset tiet kevyenliikenteen väylineen ja alikulkuineen.

Nuorilla ei ole mahdollisuus käyttää keskustan hienoja palveluksia. Ei rakenneta kulttuuritaloa ennen kuin saadaan periaatteessa niin hyvät joukkoliikenneyhteydet, että niitä voidaan käyttää, ehdotti Kinnunen.


Kinnunen totesi, että kaupungilla täytyy olla keskusta ja sen vaatimat palvelut, mutta hän vaatii, että yhteiskuntaa yleensä ja Raahea täytyy kehittää laitoja myöten, myös maaseutu mukaan lukien.

Kylmäkiskoinen suhtautuminen täytyy saada muuttumaan, koska Raahen väkiluku laskee edelleen. Nykyisen ajattelun mukaan Raahella ei ole maaseutua, kun kaupungista muutetaan maaseudulle, silloin mennään Pattijoelle.

Vain se mielletään maaseuduksi, maalaiskunnaksi, missä vallitsee rauha. Raahella on oma maaseutunsa, joka on sen voima jos sitä kehitetään.

Piehinki ei ole vain nukkumalähiö tulevaisuudessa, se voi olla vireä kylä, jos huolehdimme, että sen peruspalvelut ovat kunnossa. Siihen päästään järjestelemällä tontteja asukkaille ja yrittäjille kuitenkin maaseutumaisuus säilyttäen. Teollisuuden lisäksi täällä menestyvät monet käsityöläisammatit, kuten parturit, vaatturit, ompelijat ym.

Kaiken kaikkiaan vireä yrittäminen on kaiken perustana. Ihmisillä täytyy olla ja saa olla uusia ajatuksia ja niitä täytyy saada toteuttaa. Kateutta ei saa tuntea, Kinnunen sanoi.

HUPHELISHA VESIHILLE

Piehinkäiset olivat ottaneet kylätapahtuman omakseen. Väkeä riitti niin Pohjaskarin kalasataman päätapahtumaan, kuin iltajuhlaan ja muihinkin menoihin. Pohajskarilla yleisöä viihdyttivät melkein humalaiset ”veljekset”, jotka näyttivät esimerkkiä, miten vesillä ei saa liikkua. Esitys oli aitoudessaan sitä luokkaa, että pienimmät ja koirat pelkäsivät. Paikalle jotenkin ihmeen kaupalla sattuneet poliisisedät hoitivat homman rutiinilla ja ”veljekset” selvisivät pikahumalasta rannalle päästyään.

Toimintaansa paikalla esittivät mm. Raahen Purjehdusseura, Sukellusseura Mursut, Meripelastusseura, Rautaruukin Venekerho, Rautaruukin urheilukalastajat, Raahen palolaitos, Piehingin kalastusseura ja Vakuutusyhtiö Sampo. Päivän mittaan sai myös tavaraa huutaa itselleen, meklarina toiminut Väinö Pihkanen kehotti rahamiehien siirtyvän mieluimmin eteen ja luikurien jäämään taakse. Rahamiehiä ja miksei rahanaisiakin tuntui löytyvän,

sillä melkein kaikki enemmän ja vähemmän tarpeellinen teki kauppansa.

- Piehinkipäivät saivat kansan liikkeelle, hitaimmille ei enää istumapaikkaa riittänyt lauantain iltajuhlassa.

- Raahen Purjehdusseura esitteli taitojaan aurinkoisessa, mutta melko tuulisessa olosuhteissa.

 


- Palolaitos, poliisi ja muut paikalla olleet yhdistykset ja järjestöt esittelivät meriaiheisessa juhlassa kalustoaan

 

- Pelastusristeilijä Niilo Saarisen kippari Esko Laukka esitteli hätäraketteja ja muuta asiaan kuuluvaa kalustoa. Laukka kertoi että Raahen Meripelastusseuran toiminnassa on noin 100 henkilöä mukana ja heistä aktiiveja on 20.

Laukka toivoi toimintaan mukaan uutta verta ja ainakin paikalla olleet näyttivät hyvin kiinnostuneilta.

Piehinkipäivät saivat kansan liikkeelle, hitaimmille ei enää istumapaikkaa riittänyt lauantain iltajuhlassa.

 

- Kuulesh meitä ei nuoret juipit tuu neuvomaan. Me khyllä oshataan shoutaa ja huovata.

- Piehingin kylätoimikunnan  puheenjohtaja Vilho Kinnusella oli vakavamman sanottavan lisäksi taka-taskussa monet hauskemmat jutut.

 

 

 

 

RAAHEN VÄKILUKU HENKIKIRJOJEN MUKAAN 6.645                   RS 6.8.1966

Raahen henkikirjoitettu väestö on viimevuotisesta lisääntynyt 270:llä hengellä, kun taas koko Saloisten kihlakunnan väestö on vähentynyt melkein samalla määrällä, eli 262:lla hengellä kokonaisväkiluvun ollessa 71.911. Raahen lisäksi on kihlakunnassa vain kolme muuta pitäjää joissa väestö on kasvanut, nimittäin Saloinen 101:llä, Pattijoki 85:llä ja Ylivieska 16. Väestön väheneminen on ollut suurin tilaston mukaan Sievissä, missä kuollut tai paikkakunnalta poismuuttanut on yhteensä 155 henkilöä.

Saloisten kihlakunnan väkirikkain on edelleen Ylivieskan kauppala, 10.395 henkeä, Raahen kaupunki on väestön runsaasta lisääntymisestä huolimatta vasta neljännellä tilalla 6645 hengellään Oulaisten ja Kalajoen jälkeen. Yli 5000 asukkaan pitäjiä on kihlakunnassamme lisäksi kolme muuta, nimittäin Paavola, Vihanti ja Sievi.

Pitäjien kokonaisväkiluvut selviävät seuraavasta, samoin väestön lisääntyminen tai vähentyminen: Siikajoki 1.591.  -33. Revonlahti 1.205  -42. Paavola 5.144  -101. Rantsila 3.412  -71. Saloinen 3.901  -106. Pattijoki 2.831  +85.  Vihanti 5.002  -52. Pyhäjoki 4.055  -74.  Merijärvi 2.042  -44. Oulainen 7.930  -55. Kalajoki 7.208  -74. Alavieska 3.625  -35. Rautioa 1.593 -3. Sievi 5.329   -155. Ylivieska 10.395  +16. Raahe 6.645  +270. Yhteensä 71.911  -262.